California Road Trip: San Diego

Las Vegasin jalkeen vuorossa oli San Diego, jonne matkattiin bussilla. Tien paalla vietettiin reippaat kahdeksan tuntia, mika ei loppujen lopuksi hyvassa matkaseurassa tuntunut kovinkaan tuskalliselta tai pitkalta ajalta. San Diegossa vietettiin yhteensa kaksi yota, eli kaupunkiin tutustumiseen oli kaytossa vain yksi kokonainen paiva, koska maaranpaahan saavuttiin myohaan illalla ja lahto oli aikaisin aamulla toisen vietetyn yon jalkeen. San Diegon kantakaupunkialue ei mitenkaan paata huimannut nahtavyyksien tai kauneutensa puolesta, mutta kaupungin laheisyydessa sijaitseva Coronadon saari oli erittainkin viihtyisa.

Keskiviikko -aamupaivan (21. joulukuuta) vietimme enemman tai vahemman siis kantakaupunkialueen laheisyydessa. Iltapaivasta suuntasimme kohti Meksikon rajaa ja sen vieressa sijaitsevia poistomyymaloita. Jenkkilan ja Meksikon erottava raja-alue ei ollut ihan niin taianomainen kuin olin odottanut, ja kyseiset kaksi valtiota erottava "aitakin" oli melko vaatimattoman nakoinen. Henkilokohtaisesti odotin nakevani jotain kiinanmuurin kokoista rakennelmaa, mutta Tijuanaan vievan portin laheisyydessa aidan korkeus oli ehka 3 tai 4 metria, ja kauempaa katsottuna naytti hyvinkin vaatimattomalta.

Seuraavana paivana matkamme jatkui kohti Los Angelesia, jossa tulisimme viettamaan noin seitseman vuorokautta. Talle ajalle mahtuu jalleen sen verran paljon kerrottavaa eri nahtavyyksista, etta pyhitan niille oman kokonaisen blogipaivityksen, jonka saan toivottavasti kirjoiteltua ensi viikon aikana :)

Leaving Sin City behind, next up would be San Diego. On Tuesday, December 22^nd, we took a bus from Las Vegas, leaving at 11am and spending more than 8 hours on the road. We reached San Diego around 8pm and quickly headed to the hostel. The first impression of the city was that it was not that safe overall. However, this was before we went to LA, which is a whole another story.

 

On Wednesday, we walked around downtown, and took a ferry to Coronado island, which is probably the nicest area in San Diego. Later in the day we went to check the shopping outlets next to the Mexican border. Even though we didn’t have much time for the shopping, we still had the chance to see the border itself near Tijuana.

 

Long story short, we definitely had too little time to spend in San Diego, but managed to see at least a little bit of the city. Next destination was going to be Los Angeles, where we would go by bus again. However, this time it would take only 3-hours to get to our destination.

Mexican border

EDIT: Video added July 3rd, 2012

California Road Trip: LasVegas

Liian kauan on jalleen ehtinyt kulua edellisesta blogipaivityksesta, mutta viimeinkin loysin aikaa kirjoittaa taas kuulumisia rapakon takaa, piristamaan hartaimpien lukijoiden (kaikki ne kaksi, itseni mukaanlukien) synkkia talvi-iltoja. Tata kirjoittaessani olen matkalla kohti San Franciscoa tupaten tayteen ahdetussa bussissa, joulut on jo vietetty ja uuden vuoden juhlistamiset vasta edessapain.

Kalifornian reissulle suuntasimme kymmenen hengen vaihtariporukalla, ja kansallisuuksia oli yhtensa kolmelta eri mantereelta (Suomi 1, Australia 1, Malesia 1, Singapore 1, Taiwan 3, Etela-Korea 1, Espanja 1 ja Ranska 1). Ennen matkalle lahtoa itse kunkin oli selvittava koeviikon asettamista rasitteista, jotka allekirjoittaneelle eivat kuitenkaan olleet kummoiset (vain 3 tenttia, kurssien loppuarvosanat A-, B, B+, B- jos oikein muistan). Suuremman tyomaaran aiheutti jarjestelyt ennen matkalle lahtoa, jotta koko porukka saataisiin saatettua matkaan ilman suurempia ongelmia.

Joulukuun 16., perjantai-ilta, oli pyhitetty yhteiseen illanviettoon muiden vaihtareiden kanssa, ja edessa olikin muutamat hyvastelyt niille, jotka viettivät vain yhden lukukauden Iowa State University:ssa. Lento Kaliforniaan oli lauantai-aamulla klo 6, ja Des Moinesin lentokentalle suuntasimme jo klo 4, joten pe-la yona ei tullut nukuttua kuin vasta lentokoneessa.

Las Vegasiin saavuttiin paikallista aikaa klo 9 aamulla, ja lentokoneesta katsottuna itse kaupunki ei nayttanyt kovinkaan suurelta. Hotellimme (Riviera Hotel & Casino) sijaitsi Vegasin ytimen, “The Strip”, pohjois-osassa. Kyseinen hotelli on muuten sama paikka missa Hangover elokuvan “Alan” kay voittamassa $80,000 ;). Ensimmaisena iltana ehdimme kavella noin puolet “The Strip”:sta, ja vaikutelma oli juuri sellainen kuin minka elokuvista olin saanut: Casinoja, pelikoneita, korttipoytia, viiden tahden hotelleja, monenlaisia esityksia/naytoksia, limoja ja palmupuita katujen varrella.

Toisena paivana kiertelimme jalleen Vegasin  ytimessa, ja silmiinpistavinta oli etta koko “kasinokaupunginosa” oli taynna kopioituja nahtavyyksia muualta maailmalta: vapaudenpatsas, eifel –torni, riemukaari, colosseum jne. Henkilokohtaisesti mieleenpainuvimmat nahtavyydet olivat Bellagio -hotellin edessa sijaitseva suihkulahde(naytos) ja mustan pyramidin nakoinen Luxor -hotelli. Kolmantena paivana kaytiin viela katsastamassa MGM hotellin (ihan oikeat) leijonat ja koittamassa Circus Circus -kasinon sisalle rakennetun huvipuiston vuoristorataa.

Neljantena paivana matkamme jatkui kohti San Diegoa, ja edessa olikin kahdeksan tunnin bussimatka, joten lahes koko paiva kului tienpaalla. Seuraavana edessa oli San Diego, jonka matkamuistelmat paivittelen tanne niin pian kuin mahdollista.

 After a grueling exam week, our group of travellers could finally start the long-waited California road trip. But, before hitting the road it was time to say goodbyes to some of the exchange students who ended their only semester at Iowa State when the winter break started. Lots of good memories and fun time with these people, indeed. Thank you Benjamin, Benjamin, Hyunjeong, Emil, Markus, Wei Han, Raymund (and the list goes on and on, thank you all!).

After goodbyes it was time to visit the first stop of California Road Trip: Las Vegas! IMO, the city is exactly like in the movies, and by looking at the photos I posted below you can see why. The “center of gambling” in LV is located in the area called “The strip”. Our hotel (Riviera), which is also featured in the movie Hangover, was located in the northern part of the strip. The four days we spent in LV included a lot of walking and looking around, while enjoying the glamorous atmosphere the city holds: casinos, five-star hotels, shopping malls, limousines, streets with palm trees and the endless amount of shows they have.

Keeping it short, the next stop was San Diego, where we would spend 2-3 days. However, I will write another post about SD later this week. Also, still to come are stops in Los Angeles and San Francisco.

EDIT: Video added on May 27, 2012

Thanksgiving Break, Part 2: Miami Beach

Thanksgiving viikon lomailu jatkui Chicagosta Miamiin, ja kuten jo aiemmin mainitsin, heti matkan alkuun Miamiin laskeuduttaessa kadotin passini. Onneksi espanjalainen matkatoveri sattui kysymaan lentokoneesta ulosastuessamme 'oliko takintaskuissani mitaan tarkeaa, silla en tulisi sita enaa tarvitsemaan Miamissa'. Siina sitten hetken asiaa miettien muistin, etta jo lennon aikana minulla oli outo tunne etta olin pudottanut jotain, mutta en nahnyt lattialla mitaan joten totesin etta ei se varmaan mitaan sitten ollutkaan. Kun huomasin passini puuttuvan, juoksin nopeasti samaiselle portille josta olimme tulleet ja pyysin henkilokuntaa tarkistamaan oliko koneeseen jaanyt yhtakaan passia. Onnekseni passi loytyi, ja matkaa voitiin jatkaa turvallisin mielin.

Hostellimme (South Beach Hostel) sijaitsi Miami Beachin etelaosassa, vain kavelymatkan (1km) paassa rannasta. Vietimme viisi paivaa Miamissa, ja kaikkina paitsi yhtena aamuna, aloitimme paivan parin tunnin rannalla loikoilulla, ja tuli siina merivedessakin pulahdettua pariin otteeseen. Paivisin kiertelimme lahinna South Beach:in ymparistoa. En ryhdy sen tarkemmin kuvailemaan aluetta, vaan liitan tahan blogimerkintaan muutaman kuvan (kuin myos kuvat Chicagosta aiempaan blogipaivitykseen!). Lyhyesti kuvailtuna Souht Beach on aurinkoa, palmupuita, artdeco arkkitehtuuria, turisteja, kalliita autoja ja rikkaita ihmisia viettamassa vapaa-aikaansa ...seka kodittomia joko kerjaamassa rahaa tai nukkumassa kavelyteilla. Kavimme myos tarkastamassa Tv:stakin tutun Miami Ink tatuointiliikkeen, joka sijiatsee South Beach:ssa. Tatuoinnit kuitenkin jai ottamatta.

Tiistaina ja keskiviikkona tuli myos juhlistettua omia 23-vuotissynttareitani, ja mikas sen parempi paikka viettaa synttarijuhlia, kuin Miamin lammossa, ja lisaksi vaihtariporukan kanssa joka onnistui tekemaan paivasta ikimuistoisen! Keskiviikkona osallistuimme myos ohjatulle turistikierrokselle (Duck Tour), joka kuljetti meita ympari South Beach:in katuja ja myos vesiteitse ympari rikkaiden ihmisten asuttamia pienehkoja saaria. Jos joku blogiani lukemaan eksynyt suunnitelee matkaa Miamiin, niin suosittelen ehdottomasti kaymaan Duck Tour:illa! Hintakaan ei paata huimaa, koko 1,5 tuntia kestanyt kiertoajelu maksoi vain $30, ja mainittakoon viela etta opas oli erinomainen (hauska, viihdyttava ja asiansa osaava)!

Torstaina vuokrasimme pyorat ja suuntasimme Miamin kantakaupunkiin. Henkilokohtainen intressini oli vain nahda Miami Heatin kotiareena (American Arlines Arena). Kantakaupunki oli lopulta melko keskinkertainen nahtavyys, toki siella oli korkeita rakennuksia, kuten lahes kaikissa isoissa kaupungeissa, mutta mitaan erityista nahtavyytta en pysty sielta nimeamaan. Perjantaina lensimme aamulla klo 7 takaisin kohti Chicagoa, jossa vietimme n. 6 tuntia, ja noin klo 4:n aikoihin oli viimein paluumatkan vuoro bussin kyydissa kohti Amesin kaupunkia.

The Fall break was spent under the palm trees in Miami Beach, surrounded by expensive cars and beautiful art deco architecture, while enjoying the gorgeous +25C weather. A usual day started with a two-hour tanning session at a nearby beach, eventually turning the "Scandinavian representation" of the group into red lobsters for few days. The hostel we stayed in was almost in the heart of South Beach, so the distances to 'any place worth to visit' were short. 

Being in Miami for the first time, our group presumably turned into a bunch of hardcore tourists with cameras flashing nearly in every corner. Apart from the most memorable birthday ever, other highlights of the trip were definitely "the duck tour", taking us to see the whole South Beach area and the tour guide providing some fun facts about Miami Beach, and visiting "Miami Ink", not getting tattoos though (getting into agreement of the common tattoo would have sucked the life out of us... choosing a place for lunch was already hard enough ...democracy at its best I would say... I remember hearing one of us saying this is the reason why EU never works :D ). 

On Friday morning it was time to head back to Ames, first flying to Chicago and then taking the bus to Des Moines and from there to Ames. We spent six hours in Chicago while waiting for the bus connection. During that time some of us took part in the "black Friday's shopping madness", as the others (me being one of them) decided to visit the Holy Monument of Basketball, The Michael Jordan statue. Having waited for that particular day since I first saw one of the many "MJ" highlights, one can imagine the excitement that I had! And great it was, indeed.

Thanks again for the great trip to the whole crew, and especially to the ones who took the most responsibility for shepherding this group of rascals, and still made it work!

Duck Tour Truck

South Beach

A lifeguard at the beach

South Beach

Facing the downtown

EDIT: video added 1/14/2012

Thanksgiving Break, Part 1: Chicago

Tämänkertainen blogipäivitys tulee jo matkanvarrelta. Kuten aiemmin jo mainitsin, kiitospäivän ympärillä olevat arkipäivät on koulun kalenterissa vapaata (Fall break), ja se aika käytetäänkin sitten tehokkaasti matkustellen. Viikonloppu vietettiin Chicagossa, ja tätä kirjoittaessani olemme 11 hlön vaihtariporukalla matkalla kohti O'Haren lentokenttää Chicagossa. Sieltä matka jatkuu kohti Miamia ja (toivottavasti lämpöisiä) hiekkarantoja. Miami -osiosta kirjoitan oman blogimerkinnän, mutta tässä vaiheessa kertaan lyhyesti mitä Chicagossa nähtiin.

Lähdimme Amesista 5:n aikoihin iltapäivällä, jonka jälkeen edessä oli 6h ajomatka kohti Chicagoa. Määränpäätä lähestyttäessä teimme pakollisen tankkauspysähdyksen esikaupunkialueella. Valehtelematta, ei ole koskaan ollu yhtä pelokas/epävarma olo, kuin kun pysähdyimme ekalle "huoltoasemalle". Kyseinen alue oli niin viimeisenpäälle ghettoa kuin olla ja voi. Kodittomia ja huumekauppiaita melkein joka nurkalla, ja meidän 7 hengen seurue varmaan ainoat valkoihoiset kymmeniin vuosiin... asemaa lähestyttiin siis ovet visusti lukittuina, lol. Seitsemän raavasta miestä kääntyi suhteellisen nopeasti mammanpojiksi, ja allekirjoittanut ehkä suurimpana sekä turvallisesti takapenkillä istuen :D Ensimmäisellä huoltoasemalla luottokortti ei suostunut toimimaan, joten etsimme toisen huoltsikan. Taso oli lähes samaa luokkaa kuin aiemmassa. Kassaneitikin suoritti työtään luodinkestävän lasin takaa, mikä kertoo jo jotain alueen sopivuudesta turisteille :s

Chicagoon selvittiin kuitenkin ilman suurempia traumoja ja miestappioita. Lauantaina kierrettiin kantakaupunkia ja useimmat nähtävyydet, mukaanlukien Hancock tower, Marilyn Monroe patsas, Abraham Lincoln patsas, "The bean" sekä puistoja jne. Kaupunki itsessään oli juuri sen näköinen kuin elokuvissa (kadut, rakennukset ja junaraiteet autoliikenteen yläpuolella). Kuvia Chicagosta laitan tämän blogimerkinnän perään myöhemmin.
Nyt kuitenkin suunta kohti Miamia, josta laitan lisää kuulumisia noin viikon päästä.

On Friday we left to Chicago for the weekend with a group of exchange students. The 6-hour drive wasn't that bad, but stopping at two gas stations, before entering the downtown, was one of the scariest experiences ever! We literally were in a ghetto. Now remember, this was my first time in that kind of a neighborhood, so I immediately turned into a wussy. Two people from our crew actually dared to get out of the car... and honestly I thought we lost them, and was ready to leave them behind. Hands crossed, almost crying like a baby while being ready to call my mom, I (and we) survived and got out of there. In Chicago the weather was nice, but still quite windy, as expected. During the two days we spent in Chicago, we managed to see the Marilyn Monroe statue, the Bean, Hancock tower and a lot of things that I don't even remember right now.

On Sunday we took the flight to Miami and headed out for South Beach. I will write more about the Miami trip next week after we get back to Ames. However, I can tell you that the flight itself was an adventure already, since I almost lost my passport on the plane :D

The Marilyn Monroe statue

The view from Hancock tower

Navy Pier

The Bean

Mid-Term Report Card: Great Success!

Marraskuun ensimmaiset blogipaivitykset. Mitaan isompia reissuja ei oo Mount Rushmoren jalkeen tullut tehtya, silla kuluneen 2-3 viikon aikana elama on pyorinyt enemman tai vahemman arkisempien asioiden ymparilla. Ja loytyy tahan matkustelemattomuuteen myos toinen kaytannon syykin: jotta Thanksgiving -viikon Miamin matka ja Joululoman Kalifornia roadtrip toteuisivat, joutuu budjettia pitamaan hieman tarkemmin silmalla. Viimeisen blogimerkinnan jalkeen (3 viikkoa sitten, kai) on ollut kaksi jenkkifutispeliakin, joista toinen itse asiassa parhaillaan menossa. Ensimmaisten pelien jalkeen paatin alkaa myymaan kausikortin lippuja yksittaisiin peleihin. Tarkoitus ei ole hyotya lipunmyynnista taloudellisesti, silla saan joka lipusta juuri ja juuri omat takaisin. Jenkkifutispeli kestaa keskimaarin 3-4h, ja onnistuin olemaan yleisossa historiallisessa (paikalliskamppailu) jatkoaikavoitossa aiemmin alkusyksysta, joten se osa college-elamasta on varmasti tullut koettua. Muutaman viime viikon aikana on myos tullut muutamat tentit/valikokeet kohdattua ja voitettua, eli eteenpain sillakin saralla viela mennaan... Onnistuinpa jopa yhden ykkossijankin pokaamaan tenttitulosten vertailussa eraalla kurssilla.

Tasta sitten hyva aasinsilta toissaviikonloppuun ja Halloweeniin. Kurpitsajuhla oli ja meni, tana vuonna varsinainen H'ween paiva oli maanantai, joten odotettavastikin juhlinta tapahtui perjantaina ja lauantaina. Hienoja ja kekseliaita asuvalintoja tuli kaduilla vastaan pitkin viikonloppua, ja tuli siina itsekin asianmukaisesti seka omaan hillittyyn tyylin jotain asua paalle laitettua lauantaina.

Saa on alkanut myos viilenemaan, aamuisin ollaan jo pakkasen puolella ja maakin on osittain pakkashuurun peitossa. Paivisin lampotila tasoittuu noin kymmenen plus-asteen tienoille, joten keskimaarin siltikin viela melko lamminta tuntuu olevan. Ames, ja Iowa, on kuitenkin tunnettu erittainkin vaihtelevista saaolosuhteista, eli ei olisi mikaan yllatys jos ensilunta edeltava paivan lampotila olisi parinkymmenen tienoilla. Joka tapauksessa, talvea kohti tassa ollaan menossa ja kesa on mennyt jo aikoja sitten. Tasta syysta loydankin valilla erittain erikoisena/kummallisena/outona/kasittamattomana, etta osa opiskelijoista kulkee kouluun vielakin shortseissa, sandaaleissa ja t-paidassa! No, aina ei voi ymmartaa...

Less traveling for the past 3 weeks, too many mid-term exams and one Halloween. That's basically all that went down during this time with no blog posts. Right now I'm saving money for the Miami trip in thanksgiving week and the California road trip in winter break... so obviously, consuming had to be reduced. But I'm sure this will pay off later in Miami and California! There are still few more weeks to go before it's time to head to South Beach, and after that I'll hit you with some more groovy blog posts, lol. Until then, "Anioon"!

"(Alumni) Homecoming weekend, people in the streets at 12am."

It is Autumn in Ames too.

Finland represented (#3), ISU hockey.

See Team America's base: check

Paivat alkaa pikku hiljaa kylmenemaan ja perinteisemmat syksyn saat asettua Amesin yliopistokaupunkiin. Kaksi viikkoa jalleen edellisesta blogimerkinnasta ja jotain kerrottavaakin on taas kertynyt. Shortsikelit jatkuivat viela toissa viikolle asti, mutta kuluneen viikonlopun aikana sai mita todennakoisemmin heittaa hyvastit kesakledjuille, kun paivalampotilat laski hieman reilun kymmenen asteen tuntumaan. Edellista edeltavan viikon perjantaina tutustuin hieman paremmin korealaiseen perinneruokaan, kun "paikallinen" koulukaveri kutsui minut ja muutaman muun tuttunsa syomaan omia kokkailujaan. Kaveri on alunperin syntynyt Koreassa, mutta asunut suurimman osan elamastaan Kaliforniassa Los Angelesin lahettyvilla. ...mista saadaankin hyva aasinsilta seuraavalle aiheelle. Viime viikolla tuli varattua liput Kalifornian road trip:ia varten, joka alkaa Las Vegasista ja paattyy San Franciscoon. Marraskuun loppuun sijoittuvalle Thanksgiving -viikolle varasin liput myos Miamiin. Eipahan ainakaan tarvi kylmasta karsia, toisin kuin nyt, silla asuntolan kamppa tuntuu olevan yksi iso jaakaappi talla hetkella.
Viime viikonloppuna suoritettiin taas melkoinen moottorimarssi muutaman valokuvan tahden, mutta samaan hengenvetoon taytyy todeta, etta nahty vaiva osoittautui kylla sen arvoiseksi. Kohteena Mount Rushmore, Badlands -kansallispuisto ja Crazy Horse -monumentti. Mount Rushmore on tullut kuuluisaksi Team American paamajana (katso video alempana!), joten pakkohan sita sitten oli paasta nakemaan! Badlands taas on nimensa veroisesti "karua maata". Kyseinen kansallispuisto ajettiin lapi lahes kaikkille nakoalapaikoille pysahtyen. Tahti rupesi kaymaan hieman hermojaraastavaksi samaan aikaan, kun Aasialaiset toverini poseerasivat jokaisen mahdollisen kuvan ja kuvakulman mita nakoalapaikoilta loytyi, joten paatin sitten itse luoda myos ikimuistoisen kuvan (katso kuva alempana). Vakuutus oli onneksi kunnossa, joten mitaan vaaraa pienessa stunttitempussa ei siten voinut olla.
Samalla reissulla vierailtiin viela intiaaneiden pyhatossa, ainakin tulevassa sellaisessa. Crazy Horse -monumentti on viela keskenerainen kaikille intiaaniheimoille omistettu jumalattoman kokoinen, mutta viela keskenerainen, kallioveistos. 1900-luvun puolessa valissa joku kaveri sai mahtavan idean tehda maailman suurin kallioveistos, ja viela ihan itsekseen. Tuloksena on vielakin keskenerainen tyo, josta on kasvot vasta valmiina. Valmiissa veistoksessa tulee olemaan puolikas hevonen ja intiaanisankarin ylakroppa. Henkilokohtainen veikkaus on, etta veistos valmistuu joskus neljannella vuosituhannella, suurin piirtein samoihin aikoihin kun salibandy nousee maailman pelatuimmaksi joukkuepeliksi.
Reissun aikana tuli ajettua kolmen eri osavaltion alueella, ja ajotunteja yhteensa 20.
Saldona kuitenkin paljon hienoja matkamuistoja ja kerrottavaa kotiintuotaviksi.

Awesome two weeks behind, again. The first weekend I had the chance to taste some traditional Korean food with some "local" people, thanks to the main chef Dean. The food was great, and the company even greater! The second weekend we went to Mount Rushmore, to see the "four heads", which operates as the base of Team America. It took 20 hours to drive there, but it was totally worth it! Along the way we also visited the, yet to be finished, Crazy Horse monument and Badlands national park. Stopping at every view point in Badlands, thanks to my Singaporean and Malaysian scenic-fanatic friends, I decided to take "an awesome picture of my own" (See pic below). This required some cliffhanger skills, thus most of the crew thought the idea was "just stupid". I think it was brilliant.

Badlands... look closely.

Mount Rushmore

Crazy Horse, the actual art work in the background.

Beat down Texas style

Lauantaina paatettiin taas vaihtariporukan kanssa suunnata tien paalle, maaranpaana talla kertaa parin tunnin ajomatkan paassa sijaitseva Tanger Outlets -"poistomyymalakeskittyma" (Williamsburg, IA). Vaatteita, kenkia, laukkuja yms. riitti vaikka milla mitalla ja halpaakin oli. Muutamat paidat, yhdet koriskengat ja lisaksi nelja kirjaa sielta tarttui kasiin. Rahaa ei mennyt sataa euroa enempaa, minka vuoksi taisinkin olla tehopisteiltani porukan heikoin shoppailija tassa noin viisi tuntia kestaneessa "power shopping" -rypisteksessa. Mutta, kuten sanontakin menee "ei se maara, vaan se laatu", voinkin todeta etta harvempi meista onnistui loytamaan rahoilleen yhta paljon vastinetta kuin allekirjoittanut! Loysin nimittain paikallisesta kirjakaupasta melkoisen harvinaisuuden, jota ei sitten luultavasti syksyn 2009 jalkeen ole yksikaan itseaan kunnioittava kauppias ole valikoimiinsa huolinut: "Think Like Tiger: An Analysis of Tiger Woods' Mental Game" :D  Mielenkiinnolla odotan, mita elamanviisauksia "Tiikerilla" on tarjota...
Shoppailukierrokselta kiiruhdettiin katsomaan koulun jenkkifutisjoukkueen kotipelia, jossa vastassa oli melko suuri koulu, University of Texas (Longhorns). Kotijoukkue, Iowa State University, oli aloittanut kauden komeasti kolmen ottelun voittoputkella, mutta talla kertaa vastustaja osoittautui liian ylivoimaiseksi. Itse olin paikan paalla puoliaikaan asti, jonka jalkeen tilanne oli 0-34. On varmaan sanomattakin selvaa, etta loppuunmyydysta pelista osa katsojista lipesi paikalta tassa vaiheessa. Lopputuloksesta en ole ihan varma, mutta eikohan siina turpaan tullut joka tapauksessa. No, aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta...


On Saturday it was time for some shopping, again. We rented cars and drove to Tanger Outlets Williamsburg, IA. My fellow companions even dared to trust their lives into my hands by letting me to take the wheel as we drove back... However, I think replacing the driver was a wise choice since, while on our way to Tanger Outlets in the morning, all of us decided to take a quick "power nap" before "power shopping", including the chauffeur. We got back right before the ISU - Texas football game which in the end turned out to be a serious beat down. I had to leave the game at half time, so bad it was...

Jack Trice Stadium, Football

Life lessons by Tiger... before, you know "what".

$348.00 is not something you would expect from an outlet store. I had to buy it, though...